Icon of the Seas, Meyer Turku

Merten jättiläinen on syntyjään suomalainen

Turussa Meyerin telakalla Royal Caribbean Internationalille rakennettu M/S Icon of the Seas on tällä
hetkellä maailman suurin risteilyalus.

Icon of the Seas on merkittävä paitsi kooltaan myös tekniikaltaan. Runkorakenteessa käytetty erikoisluja teräs mahdollisti avattavien lasitettujen parvekkeiden rakentamisen hytteihin. Alus on ensimmäinen matkustajaristeilijä, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua LNG:tä.

Siirtyminen komentosillalla ja moottorivalvomossa kiinteistä suljetuista järjestelmistä IP-pohjaisiin KVM-järjestelmiin (Keyboard, Video & Mouse switch) laajensi merkittävästi laivan järjestelmien
käytettävyyttä. Nyt mitä tahansa järjestelmää voidaan ohjata miltä tahansa työpisteeltä, mikä parantaa kokonaisuuden hallintaa ja tilannekuvan hahmottamista huomattavasti.

– Laivan laitteet ja järjestelmät on sijoitettu ympäri alusta. Laitehuoneet sijaitsevat molemmilla puolilla laivaa ja suurin osa järjestelmistä on kahdennettuja. Tällä haettiin redundanssia ja vikasietoisuutta, toteaa 4business Oy:n järjestelmäsuunnittelija Lauri Vigelius, joka oli mukana suunnittelemassa ja ohjelmoimassa uutta hallintajärjestelmää.

Aluksen 77 eri järjestelmää voidaan ohjata viideltäkymmeneltä työpisteeltä ja KVM-järjestelmää voidaan ohjata komentosillan yhdeltä ja moottorivalvomon kahdelta kosketusnäytöltä. Koska yhdeltä työpisteeltä voidaan hallita kaikkia järjestelmiä, erillisiä työpisteitä ei tarvita jokaiselle järjestelmälle. Lisäksi järjestelmässä on suuria seinänäyttöjä, joita voidaan käyttää työpisteiden lisänäyttöinä tai ajaa niissä järjestelmien seurantamateriaalia.

– Merihenkilökunta on meriliikenteen ammattilaisia, mutta ei voi olettaa, että he olisivat
järjestelmäasiantuntijoita. Siksi järjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä. IP-pohjaisilla KVM-
järjestelmillä vahdissa oleva voi käyttää tarpeen mukaan joko yhtä järjestelmää tai vaihtaa
näppäinkomennoilla järjestelmästä toiseen. Esimerkiksi he pystyvät siirtymään ilmastoinnista
tarkastelemaan moottorin tilannetta tai turvakameran kuvaa. Samoin, jos käyttäjä vaihtaa työpistettä, hän pääsee sujuvasti jatkamaan järjestelmän käyttämistä omalla käyttöliittymällään. IP-pohjainen KVM mahdollistaa kaikki käyttötavat, Vigelius kertoo.

Toimiva tekniikka takaa turvallisuuden

Työpisteet koostuvat näytöstä, hiirestä ja näppäimistöstä. Pöydän alla oleva dekooderi kytkee
työpisteen KVM-verkkoon. Laitekaapeissa järjestelmäkoneiden takana on enkooderi, joka yhdistää
työpisteen näytön, hiiren ja näppäimistön lähdejärjestelmään. KVM-näppäinkomennoilla voidaan siirtyä näytöllä näkyvässä lähdelistassa haluttuun järjestelmään.

Komentosillan ja moottorivalvomon kosketusnäytöt ovat hallintanäyttöjä. Kosketusnäytöllä voi
esikatsella kaikkien järjestelmien tilaa. Niissä näkyy esimerkiksi, jos jonkin järjestelmän kuva ei tule
työpisteelle, ja sillä voidaan buutata yksittäisiä työpisteitä.

Järjestelmä on rakennettu redundanttiseksi. Vaikka masterhallinta tippuisi pois toiminnasta, niin
järjestelmää pystytään käyttämään työpisteistä. Jos toisen laidan laitehuone menisi pois käytöstä,
toinen puoli jatkaa toimintaansa. Tämä varmistaa sen, että vaikka osa järjestelmistä menetettäisiin, laiva pysyy toimintakykyisenä. Varmuustekijöillä on pyritty varmistamaan, että vikatilanteet olisivat
mahdollisimman lieviä. Työpisteet on hajautettu niin, että toimintaa voidaan jatkaa aina jostain toisesta työpisteestä. Kaikkien toimintojen virransaanti on turvattu varavirtaratkaisuilla.

Alakerran moottorivalvomossa on useita dedikoituja työpisteitä, joissa käytetään vain yhtä järjestelmää. Ne mahdollistavat toiminnan jatkumisen laivan elintärkeissä toiminnoissa.

KVM-järjestelmään on esiohjelmoitu erilaisia tilanteita kuten satamaan tulo, merellä olo, tulipalo ja
hätätilanteet (Abandon Ship eli hylätkää laiva). Järjestelmä tuo automaattisesti tiettyihin näyttöihin
valitut lähteet ja tilanteet. Yksi esiohjelmoiduista tilanteista on vierailijoita komentosillalla, jolloin
seinänäytöissä ei näytetä luottamuksellisia asioita. Myös säännöllisille turvallisuusharjoituksille ja
moottorivalvomoon on esiohjelmoitu omat tilanteensa.

Testauksessa simuloitiin erilaisia mahdollisia vikatilanteita ja tarkkailtiin miten järjestelmä käyttäytyy kussakin tilanteessa sekä kuinka nopeasti ja millä tavalla se palautuu toimintakuntoon esimerkiksi sähkökatkoksen sattuessa. Vaikka kaikkia järjestelmiä ei voitu kahdentaa, pyrittiin varmistamaan, että aina olisi käytettävissä jokin vaihtoehtoinen järjestelmä. Tavoitteena oli myös, että järjestelmät saataisiin mahdollisimman nopeasti takaisin toimintaan, jos jokin vikaantuisi, ja laivalla on aina mukana varalaitteet, backup-tiedostot ja ohjeet järjestelmän joka osasta.

Haastava projekti laskettiin vesille aikataulussa

Rakennusaikana monet järjestelmätoimittajat käyttivät omia järjestelmiään 4busineksen KVM-
järjestelmän kautta. Kokonaisuus koostui useista uusista järjestelmistä sekä uusista tavoista toteuttaa niitä. Icon-sarjan KVM oli Meyerin telakalla ensimmäinen verkkopohjainen KVM-toteutus.

– Järjestelmäkuva muuttui matkan varrella tarpeiden muuttuessa ja uusien ratkaisujen löytyessä.
Muutoksia tehtiin loppumetreille asti, vielä laivan lähtiessä Espanjaan kalustettavaksi. Itämeren
koeristeilyllä liitettiin uusia järjestelmiä KVM-järjestelmään. Etäyhteydet komentosillalle ja
moottorivalvomoon tekivät työstä sujuvaa ja reagoinnista nopeaa. Varsinaisen asennustyön tekivät
telakan omat työntekijät. Yhteistyö sekä Royal Caribbeanin että Meyerin kanssa oli joustavaa, Vigelius sanoo.

Laivan käyttöönoton jälkeen etäyhteyksiä ei ole tarvittu. Laivan henkilökunta pystyy ylläpitämään
järjestelmää itsenäisesti ja heillä on ohjeet eri tilanteisiin, kuten muutostarpeisiin tai vikatilanteisiin.
Turvallisuus ja tietoturva ovat laivalla todella korkealla tasolla, joten ulkopuolisia yhteyksiä laivan
sisäisiin järjestelmiin pyritään välttämään. Tarvittaessa etäyhteydet ovat kuitenkin mahdollisia.

Telakan puolelta KVM-järjestelmää suunnitellut Benjami Lindqvist on kiitellyt projektin onnistumisesta.

– On harvinaista, että käyttöönoton jälkeen tilaaja ei ole raportoinut vikatapauksia, kertoo Lindqvist.

– Tämä oli mielenkiintoinen projekti. On tavallaan käsittämätöntä, että tällainen projekti saadaan jollain tavalla pidettyä kasassa, kun mukana on niin suuri määrä toimijoita, järjestelmiä ja suunnitelmia. Tekniikan määrä on valtava – jos verrataan maissa rakennettavaan kauppakeskukseen, laivalla puhutaan paljon suuremmasta määrästä yhteensovitettavia järjestelmiä, jotka vaativat fyysisiä asennuksia, ohjelmointia ja yhteen liittämistä. KVM-järjestelmän lisäksi oli monia muita järjestelmiä, jotka liitettiin yhteen. Myös emojärjestelmissä oli paljon uutta. Oli haaste saada kaikki toimimaan yhteen, mutta siinä onnistuttiin. Ja aikataulussa, Vigelius painottaa.

Icon of the Seas – Häikäisevä merien kuningatar

M/S Icon of the Seasin pituus on 365 metriä, leveys 66,5 metriä ja bruttovetoisuus 250 800 GT. Laivan 20 kannelle mahtuu kahdeksan erityyppistä jo Oasis-luokan laivoilta tuttua naapurustoa. Laivalla on muun muassa maailman suurin kelluva vesipuisto sekä merten suurin uima-allas. Hyttejä on 28 eri kategoriassa, niistä yli seitsemässäkymmenessä prosentissa on parveke. Maksimissaan 7 600 matkustajaa palvelee 2 350 hengen miehistö.

Icon of the Seas lähti neitsytmatkalleen Miamista kohti Karibiaa lauantaina 27. tammikuuta 2024. Star of the Seas valmistuu vuonna 2025 ja kolmas Meyer Turun Royal Caribbeanille rakentama alus Joy of the Seas vuonna 2026.

KVM-järjestelmän rakentaminen seuraaville laivoille tulee olemaan helpompaa, sillä kokonaisuus saatiin ohjelmoitua ja toimimaan. Todennäköisesti kytkettäviin järjestelmiin tulee muutoksia, mutta runko on nyt rakennettu.