Olvi-säätiön Panimomuseo

Immersiivinen Panimomuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille

OLVI-säätiön Panimomuseo tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden sukeltaa suomalaisen oluenvalmistuksen kiehtovaan historiaan ja perinteisiin. Iisalmessa sijaitseva Suomen ainoa yleisölle avoin panimomuseo ei ainoastaan esittele oluen matkaa maltaista tuoppiin, vaan avaa vierailijoille laajemman näkymän oluen merkityksestä osana suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää.

Museon sydän on Olvin henki -kokemustila, jossa Olvin 145-vuotinen tarina herää eloon kahdeksanosaisen kävijän täydellisesti ympäröivän, eli immersiivisen dokumenttielokuvan välityksellä.

– Meillä oli kolmekymmentä vuotta vanha näyttely sekä tila, jota pidettiin pimeänä ja pelottavana. Sain suostuteltua säätiön hallituksen uudistamaan näyttelyä. Hyödynsimme hankkeessa OiOi Collectiven ääni- ja sisältösuunnittelua sekä 4busineksen teknistä osaamista ja toimme elämyksellisyyden Panimomuseovierailun ytimeen, OLVI-säätiön asiamies Mervi Toivainen kertoo.

– Panimomuseolla ei ole henkilökuntaa, eli museo on omatoimikohde, jossa kävijät vierailevat itsenäisesti. Järjestelmän käyttö on erittäin helppoa: aamulla ravintolan henkilökunta käynnistää järjestelmän yhdellä kosketusnäytön painalluksella, ja illalla se sammutetaan samalla tavalla. Kävijä ohjaa kokemusta tynnyrisomisteen kosketusnäytöltä ja valitsee haluamansa lyhytelokuvan tai tilaan sovitetun Olvin tehdaskierroksen. Kaikki äänenvoimakkuudet ja sisällöt on automaattisesti säädetty sopiviksi tilaan, ja järjestelmä toimii itsenäisesti ilman jatkuvaa valvontaa. 4busineksen 4care+ huolenpitopalvelu hoitaa tarvittavan ylläpidon etänä tai paikan päällä käyden, taustoittaa näyttelyn teknisen toteutuksen suunnitellut 4busineksen operatiivinen johtaja Janne Lankinen.

Monet pienemmät museot ovat nykyään miehittämättömiä. Luotettava tekniikka, moderni automaatio ja luovat sisällöt ovatkin tehokkaita keinoja ohjata kävijää luontevasti haluttuun suuntaan.

Laadukas ääni on immersiivisen tilan kivijalka

Olvin-henki immersiotilan lisäksi museo koostuu perusnäyttelystä, jossa kolme erilaista äänimaailmaa luovat oman tunnelmansa. OiOi:n Aki Päivärinne loi äänimaailmat uskomattoman taitavasti, ja ne sulautuvat täysin tilojen tunnelmaan. 

– OiOin äänisuunnittelu ja 4busineksen toteuttama tekniikka ovat kokonaisuudessaan todella onnistuneita. Olemme erittäin tyytyväisiä – ja asiakkaat tietenkin myös, vahvistaa Toivainen.

– Hyödynsimme museon esineistä ja laitteista syntyvää ääntä ja mietimme yhdessä 4busineksen Janne Lankisen kanssa miten äänimaisemat saadaan parhaiten toteutettua, millaista sähköakustiikkaa ja millainen akustinen ympäristö tarvitaan. Tuotantotilaan sävellettiin monikanavainen koneiden sinfonia, jossa epäkeskinen mekaanisten rytmien polveileva sävelmaisema nostaa koneet keskiöön. Olutkellaritilassa taas on monikanavainen äänimaisema siitä, mitä hiiva unelmoi oluen kypsyessä tynnyrissä. Tarinankerronnan tärkein elementti on lopulta kokijan alitajunta, joka täydentää tarinaa. Siksi on tärkeää jättää tilaa myös mielikuvitukselle, kuvailee OiOi Collective Oy:n äänisuunnittelija Aki Päivärinne.

– Menimme paikan päälle museoon tutustumaan tilan arkkitehtuuriin ja aistimaan sen mahdollisuuksia immersiivisen kokemuksen luomiseen. Prosessi eteni tilan, teknologian ja tarinankerronnan yhteensovittamisella. Mietittiin teknisiä vaatimuksia ja katsomon asettelua.

– Samalla pidettiin sisällön suunnittelupalavereita ja luotiin yhteinen visio siitä, kuinka tarina tuodaan visuaalisesti ympäröiväksi kokemukseksi tilassa. Tämän jälkeen suunnittelu lähti etenemään kahdella raiteella: teknologiaratkaisuja mietittiin tiiviisti yhteistyössä 4busineksen kanssa, kun taas OiOi keskittyi käsikirjoituksen ja visuaalisen sisällön kehittämiseen. Haasteena oli varmistaa, että kustannukset pysyvät realistisina ja että tekniset ratkaisut olisivat selviä jo varhaisessa vaiheessa. Esiselvitysprojekti ja konseptointi oli keskeinen osa tätä prosessia, näin pystyttiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa esittämään OLVI-säätiölle realistinen budjetti ja aikataulu sekä selvittämään millaisilla reunaehdoilla projektia lähdetään tekemään, kertoo OiOi Collectiven toimitusjohtaja Sami Kämppi.

– On tärkeää jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia varmistaa, että myös kaikki muut osapuolet, kuten paikalliset rakennusurakoitsijat, puuseppä sekä sähkösuunnittelijat ja -urakoitsijat, ovat mukana. Näin voidaan konsultoida heitä ajoissa ja varmistaa, että toteutus on laadukasta kaikilta osin. Näyttelyarkkitehdilla on projektissa merkittävä rooli, jatkaa 4busineksen operatiivinen johtaja Janne Lankinen.

– Pyrimme jo varhaisessa vaiheessa rakentamaan ympäristön, jossa voimme mallintaa ja testata sisältöä. Vasta testaamalla tilassa tiedämme, mikä toimii ja mitä pitää hienosäätää, ja samalla pääsimme testaamaan valittua teknologiaa. 4busineksen rooli ja kommunikaatiotaidot olivat tässä ratkaisevia, he olivat valmiita osallistumaan jo aikaisessa vaiheessa ja rakentamaan olosuhteet, joissa asiat voitiin testata ennen lopullista toimitusta. Ymmärrys lopullisesta tekniikasta, akustiikasta ja valon luonteesta ovat oleellisia. Miltä asiat tuntuvat, miten tilaa hallitaan ja miten tilan sisustus tukee kokemusta, sanoo Kämppi.

Äänenlaadun ja tekniikan suhteen immersiotilan teknisesti vaativa toteutus onnistui, sillä suunnittelu ja toteutus perustuivat selkeään visioon ja asiantuntemukseen.

– Immersiotilassa on viisisivuinen, epäsymmetrinen näyttöpinta, joka mahdollistaa 180 asteen visuaalisen kokemuksen, mutta se asetti samalla erityisvaatimuksia kaiutinsijoittelulle. Kunkin näyttöosion on kyettävä tuottamaan dialogia itsenäisesti kuulijan sijainnista riippumatta, siten että aistimus äänen tulosuunnasta säilyy luonnollisena. Subwooferin sijoittelussa käytettiin harvinaisempaa arc array -ratkaisua, joka mahdollistaa alataajuuksien hallitun suuntaavuuden ja tasaisen taajuusvasteen koko tilaan, Lankinen kertoo.

Kuva viisisivuiselle seinälle heijastetaan neljällä projektorilla. Ohjelmistopohjaisella kuvaprosessoinnilla heijastetaan yksi lähes 14 metriä leveä, valkokankaille täydellisesti sovitettu kuva.

Äänimaisemaa syvensivät myös aktuaattorit, jotka loivat fyysisen ulottuvuuden tärisevän lattian kautta – ääni ei ollut vain kuultavissa, vaan myös tunnettavissa, mikä rikastutti kokemusta entisestään. Tällainen toteutus vaatii huolellista sovittamista ja osaamista suunnittelun kaikissa vaiheissa, jotta ääni ja tunnekokemus sulautuvat yhteen.

– Iisalmelaisena iisalmelaiseen museoon näyttelyä suunnitellessa, iisalmelaiset maailmankuulut Genelec aktiivikaiuttimet olivat luonteva valinta äänentoistojärjestelmän rungoksi. Toki äänenlaadulla ja luotettavuudellakin oli valinnan kannalta merkitystä, Lankinen kertoo. 

Myös tilan tunnelmavalaistusta ja värimaailmaa ohjataan tarinan perusteella automaattisesti. Lisäksi kaikki sopivat pinnat ja valkokankaiden taustat on käytetty akustointitarkoituksiin, jotta jälkikaiunta olisi miellyttävä ja tärykaiku minimoitu.

Tekniikka palvelee tarinankerrontaa

Käsikirjoitetulla tarinalla ja hyvällä äänisuunnittelulla ohjataan kävijän kokemusta tilassa, medioitu vuorovaikutus on havainnon kuljettamista, jossa hyödynnetään ihmisen luontaista uteliaisuutta. 

Kun näyttelyn tavoitteet, tarpeet ja motiivit, eli miksi tila on olemassa, on selkeästi määritelty, voidaan ryhtyä rakentamaan sisältöä ja miettimään mikä on paras tapa välittää haluttu viesti. Vasta tämän jälkeen valitaan teknologia, jolla kokonaisuus toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näin se sulautuu luontevasti näyttelyn arkkitehtuuriin ja kokonaisuuteen, eikä tunnu päälle liimatulta. 

– Vuorovaikutus on avain kokonaisvaltaiseen kävijäkokemukseen. Kuvailisin sitä niin, että ihminen tekee katsojasopimuksen tilan kanssa. Vaikka tiedämme että kuva tulee projektoreista katossa ja ääni kaiuttimista, emme halua keskittyä niihin. Siksi laadukkaalla AV-tekniikalla on merkittävä rooli kävijäkokemuksessa ja sen integrointi näyttelyn arkkitehtuuriin ja visuaaliseen suunnitteluun on olennaista. Kuvan, äänen, akustiikan ja valon on oltava miellyttävää silmille ja korville, toteaa Päivärinne.

– Tässä 4busineksen rooli on ollut merkittävä. Sekä suunnitelmat että asennukset tehtiin pieteetillä ja intohimolla. Erityistä painoa asetettiin käytettävyydelle, kestävyydelle ja tilojen muuntojoustavuudelle, Päivärinne jatkaa. 

– Genelec Smart IP -kaiuttimien ansiosta erillistä virtasyöttöä ei tarvita, sillä ääni-, ohjaussignaali sekä virta kulkevat yhden lähiverkkokaapelin kautta. Koko Panimomuseon sähkö- ja lähiverkkotöissä huomioitiin muuntojoustavuus, joten näyttelyä voidaan uudistaa ilman mittavia remontteja, Lankinen lupaa.

OiOi haluaa olla suunnannäyttäjä sekä teknologian hyödyntämisessä rakennetun ympäristön digitaalisissa palveluissa että siinä, kuinka AV-tekniikkaa ja digitaalisuutta voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti julkisissa tiloissa ja rakennetussa ympäristössä. Tämä on tärkeää myös 4businekselle. Yhteistyö sujuu, sillä molemmat osapuolet kunnioittavat toistensa mielipiteitä ja osaamista sekä toimivat samojen arvojen mukaisesti.

– Immersiivinen ja kokonaisvaltainen kokemus ei olisi mahdollinen ilman taustalla olevaa tekniikkaa. Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon taitoa ja osaamista tarvitaan, jotta kokemus voidaan tuoda kävijälle huomaamattomasti. Ammattilaiset tekevät työnsä niin, että kaikki toimii saumattomasti, ja juuri se tekee elämyksestä niin vaikuttavan. OiOin ja 4busineksen yhteistyö on toiminut todella kitkattomasti, ja heillä on selvästi yhteinen ymmärrys sekä vahva tahtotila palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Villeimmätkin unelmat kävivät toteen, asiakasta kuunneltiin tarkalla korvalla, ja suunnitteluprosessi ja esiselvitystyö olivat äärimmäisen perusteellisia. Voin sanoa, että heidän tapauksessaan ‘Smart happens’ todella toteutuu, Toivainen kiittää.

Iisalmen ylpeyksiä yhdistävät innovaatiot ja kansainvälinen menestys

Panimomestari William Gideon Åberg ja vaimonsa Onni perustivat vuonna 1878 panimon Iisalmeen, jotta suomalaisille olisi tarjolla myös miedompia alkoholijuomia. 1800-luvulla toimineesta 78 panimoista itsenäisenä suomalaisena panimona on säilynyt ainoastaan Olvi. Kuudessa maassa toimivan Olvin sydän ja pääkonttori sijaitsevat edelleen siellä, missä kaikki sai alkunsa – Iisalmessa. OLVI-säätiön Panimomuseon jopa yli sadan vuoden taakse ulottuva näyttelyesineistö sisältää arvokkaita esineitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Iisalmelaisia menestystarinoita on myös vuonna 1978 perustettu Genelec, joka on saavuttanut kansainvälistä mainetta erityisesti ammattikäyttöön suunnattujen kaiuttimiensa ansiosta. Genelec tunnetaan innovatiivisesta suunnittelustaan, ympäristöystävällisistä ratkaisuistaan ja tuotteidensa pitkäikäisyydestä, mikä on tehnyt siitä yhden alan johtavista toimijoista maailmalla kohteissa, joissa vaaditaan korkealaatuista äänentoistoa.

Paljasjalkainen iisalmelainen Janne Lankinen toi projektiin syvällisen osaamisensa niin akustiikasta kuin teknisestä toteutuksestakin, sekä koko 4busineksen ammattitaidon. Lankisen kyky hahmottaa ääntä ja sen käyttäytymistä tilassa yhdistettynä OiOi Collective Oy:n osaamiseen merkityksellisten ja elämyksellisten digitaalisten tilakokemusten luomiseen rakennetussa ympäristössä tekivät immersiotilasta ainutlaatuisen kokemuksen, jossa ääni, tarinankerronta ja tilakokemus sulautuvat kokonaisvaltaiseksi elämykseksi.

– Paikallisuus on tärkeää. Projektin toteutuksessa olikin mukana sujuvasti yhteistyötä tekevä laaja kollektiivi paikallisia yrityksiä, kiittää Lankinen.

Pysähtymisen arvoinen vierailukohde

Sijainti Poroveden rannalla tekee Iisalmesta upean – kesällä erityisen kauniin, mutta myös talvella järven jäätyessä näkymät ovat hienot.

– Monet ohikulkijat, esimerkiksi pohjoiseen matkaavat, pysähtyvät Iisalmessa tankkaamaan ja syömään. Jos sähköauto on latauksessa torilla, Panimomuseo on vain kivenheiton päässä, joten täällä voi viettää mukavasti aikaa. Tervetuloa käymään OLVI-säätiön ylläpitämässä Panimomuseossa, jossa pääset tutustumaan oluen kiehtovaan historiaan, keittopäivänä tunnelmaan lisätään myös tuoksu. Ja mikä parasta, meille pääsee ilman sisäänpääsymaksua, kutsuu Toivainen.

Vierailijat voivat osallistua myös audiovisuaaliselle panimokierrokselle, mikä esittelee oluen valmistuksen lisäksi virvoitusjuomien ja kivennäisvesien valmistusprosessit sekä Olvin vastuullisen juomatuotannon, ympäristönäkökulmat ja kiertotalouden merkityksen.

– Uskaltaisin väittää, että Suomessa ei ole toista vastaavaa kohdetta. Haluamme tarjota vierailijoille kokonaisvaltaisen elämyksen: silmäkarkkia, korvakarkkia sekä Olvin makumaailmaa eli museoon tutustumisen jälkeen voi osallistua olut-tastingiin, Toivainen vinkkaa.

Tarkemman kuvauksen käytetyistä laitteista ja ratkaisuista voit lukea täältä.