Ylä-Savon Kotiseutumuseo

Ääni vie syvälle Ylä-Savon historiaan

Ylä-Savon kotiseutumuseon immersiivinen näyttely johdattaa kävijän 1700–1800-lukujen
talonpoikaiselämään. Autenttista sisustusta ja esineistöä täydentävät monikanavaiset, tilaan luodut äänimaailmat.

– Päänäyttely on kestikievarina toimineessa savupirtissä ja sen kellarikerroksessa. Kävijä voi valita
savutuvan puisesta kirjasta haluamansa äänimaailman esimerkiksi kevään kinkereistä, kesän töistä tai syksyn kekrijuhlista. Sivua kääntämällä äänimaailma vaihtuu. Halusimme tehdä faktoista helpommin lähestyttäviä. Esimerkiksi kinkerit eivät sano välttämättä varsinkaan nuoremmille mitään, mutta kun tilassa alkaa kuulua kahvittelun ääniä ja virsiä, asia kirkastuu, kertoo museoamanuenssi Taina Sormunen.

Moniaistillinen kokemus herättää muistoja ja puhuttelee kaikenikäisiä kävijöitä. Savutuvan
käyttöliittymänä toimii vanerinen kirja, jonka RFID-sirut tunnistavat sivujen kääntämisen ja vaihtavat äänimaisemaa. Genelecin kahdeksankanavainen kaiutinjärjestelmä täyttää tilan elävillä äänillä. Kun kävijä lähestyy suurta tulisijaa, läsnäolotunnistin voimistaa ääntä – aivan kuin veto lisääntyisi ja tuli leimahtaisi uudelleen. Tai kun vierailija kulkee kangaspuiden ohi, alkaa kuulua kudonnan ääniä. Kaikki äänet ja laulut on nauhoitettu paikan päällä, mikä tekee tunnelmasta poikkeuksellisen aidon. Varsinkin kun kaiuttimet on sijoitettu niin, että ihminen kokee olevansa tapahtumien keskellä.

– Kävijät ovat olleet vaikuttuneita ja moni on todennut, ettei tällaista odottaisi kotiseutumuseolta. Yksi ensimmäisistä ryhmistä oli päiväkotilaisia. Kun kekrijuhlien äänet käynnistyivät, lapset halusivat kuunnella pelimannimusiikin viisi kertaa peräkkäin. Yksi lapsista opetti muille perinnetanssia, ja pian koko savupirtti täyttyi tanssista. Toisella kertaa tilassa soi Siionin virsi kinkerien äänimaisemassa, eräs mies nousi seisomaan ja itki – ääni vei hänet takaisin lapsuuden kokemuksiin, Sormunen muistelee.

Pohjakerroksen näyttely perustuu Olvi-säätiön tukemaan Jyväskylän yliopiston Asutus ja elämisen ehdot Ylä-Savossa 1500–1900 -tutkimushankkeeseen.

Vitriinisalissa kävijä kohtaa Elonkehrän. Puukehykseen upotetusta kosketusnäytöstä voi valita eri
elinkeinoihin liittyviä tarinoita. Valinta aktivoi sekä vitriinin valot että taustalla soivan äänisisällön, joka tuo esiin esineistön kontekstin ja tarinan.

Pimiössä nähdään Ahti Rytkösen vaikuttavia valokuvia 1920–1930-luvuilta, joita esitetään kahdeksassa valokuvakehyksessä neljän synkronoidun näytön ja äänimaiseman avulla.

Noidan uuni ja tekninen canvas

– Tässä kohteessa kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot olivat keskeisiä lähtökohtia. Ne täytyi ottaa huomioon, mutta yhteisestä sopimuksesta museon ja 4busineksen kanssa emme tehneet kompromisseja teknisissä ratkaisuissa. Äänimateriaalin nauhoittaminen tilassa oli liikuttava kokemus: virret, kangaspuiden äänet ja pelimannien soitto tallennettiin samassa ympäristössä, jossa ne nyt kuuluvat. Tekniikka sulautettiin osaksi tilaa niin hienovaraisesti, että menneiden aikojen ihmiset tuntuvat heräävän eloon. Kun äänimaailma on uskottava, ihmisen mielikuvitus täydentää loput, kertoo OiOi Collective Oy:n äänisuunnittelija Aki Päivärinne.

Savutuvan sydän on yli 300 vuotta vanha valtava uuni, joka on tarinan mukaan talossa piileskelleen
noidan rakentama.

– Tuohon uuniin liittyy hauska tarina. Janne kömpi useamman kerran valkoisessa haalarissaan uuniin asentamaan kaiutinta ja säätämään sensoria, uuniin, jonka pohjalla on yli satavuotiasta tuhkaa. Miehestä näkyivät vain jalat, mutta lopputuloksena tulen humina saatiin kuulostamaan
todenmukaiselta. Se kertoo siitä, millä asenteella 4business tekee työtä – rakkaudella ja tinkimättä
pienestäkään yksityiskohdasta, Päivärinne painottaa.

4busineksen operatiivisella johtajalla Janne Lankisella on tähän selitys:

– Meidän tehtävämme on tuoda taiteelle ja sisällölle tekninen canvas, jolle OiOi voi maalata.

– 4busineksen kanssa on turvallista lähteä tekemään projektia kuin projektia. He tekevät työt aina
pieteetillä ja raivaavat tilaa luovuudelle, jolloin me voimme keskittyä siihen, mitä osaamme parhaiten, OiOin toimitusjohtaja Sami Kämppi kiittää.

Näyttelyn suunnittelua ohjasi selkeä eetos: teknologian tuli tukea sisältöä, ei hallita kokemusta. Siksi kaikki AV-tekniikka sulautettiin huomaamattomaksi osaksi rakennusta ja esillepanoa.

Halusimme tälläkin kertaa kokeilla jotain uutta ja haastaa itseämme. Emme halunneet tuoda näyttöjä savutupaan rikkomaan immersiota. Kirja on intuitiivinen käyttöliittymä: kun ihminen näkee kirjan, on luontevaa kääntää sen sivuja. Ja kun tila reagoi siihen, syntyy yllätyksen ja oivalluksen hetki. Meiltä pyydetään usein vau-elämyksiä, mutta vau ei aina synny suuresta ja näyttävästä. Usein juuri hienovarainen, herkästi rakennettu kokemus, joka on tehty taidolla ja harkinnalla, jättää vahvimman vaikutuksen, toteaa Kämppi.

Museolle 4busineksen rakentama järjestelmä on äärimmäisen helppokäyttöinen. Näyttely käynnistyy ja sammuu yhdellä painalluksella, valot ja äänet asettuvat automaattisesti oikeisiin asetuksiin. 4Care+ huolenpitopalvelu varmistaa, että tekniikka toimii luotettavasti.

Moniaistinen museokokemus jää mieleen

Ylä-Savon kotiseutumuseo osoittaa, että perinteinenkin tila voi puhjeta uuteen eloon, kun teknologia, tarinankerronta ja asiantunteva yhteistyö yhdistyvät koherentiksi kokemukseksi.

– Äänellä on näyttelyssä aivan keskeinen rooli. AV-tekniikan tarjoama immersiivinen kokemus tuo
kävijälle moniaistista sisältöä, joka tekee vaikeastikin hahmotettavasta tiedosta helpommin
ymmärrettävää. Kun silmien lisäksi myös korvat saavat ruokaa, sisältö tempaa kävijän mukaansa, auttaa irtautumaan arjesta ja uppoutumaan menneeseen maailmaan, lisää ymmärrystä ja jättää vahvan muistijäljen. Tervetuloa tutustumaan. Olemme auki toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin – ja kaikkiin näyttelyihin on ilmainen sisäänpääsy, Sormunen toivottaa tervetulleeksi.